Posts by demoshelsinki
Reframing the future of Finland – with newcomers
Cultural diversity is on the rise in Finland, but does the institutional landscape reflect that fact? Do the newcomers – migrants of different kinds – have access to the institutions? Does their presence shape the cultural narrative of this society? These are among the questions that we have recently tried…
Read MoreAsiantuntija, pilkkooko alustatalous tulevaisuudessa sinunkin työsi?
Tulevaisuudessa yhä useammat valkokaulusasiantuntijat työskentelevät alustatalouden palveluiden kautta. Alustat sopivat yksittäisten työsuoritteiden välittämiseen, mutta miten ne voisivat tukea monimutkaisempaa ongelmanratkaisua ja tiimityötä, mitä asiantuntijatyö usein on? Tähän suomalainen yritys GoCo kehittää ratkaisua. Alustatalous on jo nyt kiinteä osa arkeamme ruuankuljetuspalveluineen ja autokyyteineen. 65% suomalaisista työskentelee yhä vakituisessa, täysiaikaisissa työsuhteissa,…
Read MoreUutta imua kestävään kehitykseen
Suomessa käynnistettiin vuonna 2014 uudenlainen, vapaaehtoisuuteen perustuva tapa kirittää kestävää kehitystä. Sitoumus2050 -prosessissa eri tahot ovat antaneet jo noin 700 sitoumusta kansallisten kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi omassa toiminnassaan. Mukana on kaikenlaisia toimijoita suuryrityksistä pikkufirmoihin, valtionhallinnosta kansalaisjärjestöihin ja laajoista verkostoista yksittäisiin kansalaisiin. Sitoumusprosessissa toimijat määrittelevät itse konkreettiset tavoitteensa, niiden toteutustavan ja toteutuksen mittarit.…
Read MoreMarien päivä vuonna 2050
Marie Schulzman herää yöllä tuttuun huutoon; nelikuinen Vilma itkee taas puhkeavia hampaitaan. Marie nousee sängystä, nostaa Vilman syliinsä ja tarjoaa tutin lohduksi. Vilma itkee tokkuraisena hetken, mutta rauhoittuu pian äidin hellässä syleilyssä. Äiti ja tytär nukahtavat pian uudelleen. Eletään vuotta 2050. Aamulla Marie herää auringonvaloon kaihtimien hitaasti auetessa. Vilma ja…
Read MoreOppimisen hackathonsarja
Helsingin koulujen opetussuunnitelmassa oppilaita rohkaistaan keskustelemaan, kysymään ja kyseenalaistamaan. Oppiminen tapahtuu kaikkialla ja teknologia sulautuu osaksi arkea. Kouluissa opiskellaan perinteisten aineiden lisäksi ilmiöitä. Koulut tarvitsevat suunnitelman tavoitteisiin vastaamiseen uusia käytäntöjä. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa toteutettavassa kolmen hackathonin sarjassa, jossa helsinkiläiset opettajat kehittävät projekteja ilmiöoppimisen, uusien oppimisenympäristöjen ja…
Read MoreKiertotalouden verkostomaisen toiminnan selvitys Espoon kaupungille
Kaupungeilla on suuri rooli ilmastonmuutoksen ja kestävyysvajeen hillitsemisessä. Kiertotalousratkaisuilla voidaan lisätä materiaalien hyötykäyttöä ja tuotannon kustannustehokkuutta sekä samalla vähentää kaupungin jätehuollolle ja ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Onnistuakseen kiertotalous vaatii vahvoja verkostoja ja alustoja, joissa tuottajat, materia ja kuluttajat kohtaavat toisensa. Espoon kaupunki haluaa edistää asukkaiden, ympäristön ja talouden hyvinvointia olemalla aallonharjalla…
Read MoreReport on the operation of a network-based circular economy in the city of Espoo
Cities have a big role to play in closing the climate change and sustainability gap. The utilization of materials and the efficiency of production can be increased by circular economy solutions, while simultaneously decreasing the burden laid on environment and waste management. In order to be successful, a circular economy…
Read MoreNeljä näkökulmaa kaupunkien elävöittämiseen
Mike Lydon: “Yleiskaava on staattinen ja vanhentunut siitä hetkestä alkaen, kun se on hyväksytty. Paikoille ominaisen hengen luominen antaa sille elämän.’’ Suurimmassa osassa pohjoista pallonpuoliskoa kaupunkeja suunnitellaan hitaan ja jäykän kaavoitusprosessin kautta. Prosessi luo raamit kaupungin kehittämiselle pidemmällä aikajänteellä, mutta se tekee nopeat muutokset ja kaupungin jatkuvan kehittämisen asukkaiden palautteen…
Read MoreKorkeakoulutus 2030: Nämä kansainväliset trendit vaikuttavat Suomen korkeakoulukenttään
Suomen hallituksen tavoitteena on, että Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Kansainväliset muutosajurit vaikuttavat siihen, mitä tämä uusi on ja miten sitä parhaiten opitaan. Tunnistimme viisi trendiä, joista Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen on otettava kauaskatseinen ote. Isot pyörät pyörivät, ja rahoitus on kriisissä. Koulutusohjelmia yhdistetään,…
Read MoreLuottamuksemme päätöksentekoa kohtaan laskee – 4 keinoa, joilla empatia voi auttaa
Läntisissä yhteiskunnissa kansalaisten luottamus omaa poliittista päätöksentekojärjestelmää kohtaan laskee. Samalla yhteistyön kannalta keskeinen taito, empatia, on pitkittäistutkimusten mukaan heikentymässä. Voisiko empatiakyvyn parantuminen auttaa myös julkishallintoa ja politiikkaa toimimaan paremmin? Britit äänestivät EU-eron puolesta kesäkuussa 2016 osittain siksi, että maahan ei haluttu enää tulijoita hädän alaisista maista. Yhdysvalloissa näimme vähän myöhemmin,…
Read MoreNeljä kysymystä, joiden avulla tutkimuksesta tulee vaikuttavaa
Tutkimusartikkelilla on vaikuttavuutta vasta, kun joku on lukenut artikkelin, lukijan ymmärrys on lisääntynyt tai, parhaimmillaan, lukija on muuttanut artikkelin perusteella käsitystään tai toimintatapojaan. Tutkimuksella vaikuttamisen päämääränä on siten muutos. Nämä neljä kysymystä auttavat pääsemään siihen. Kun tutkija ryhtyy viestimään ja vaikuttamaan, huomaa hän pian, että kilpailu huomiosta on kovaa.…
Read MoreHow to Make Helsinki the World’s Best City with Help of Tactical Urbanism
Something has changed in our cities. People are moving to cities for their dynamic street life and elegant and personal services. At the same time we are building more and bigger units than ever. This creates a widening gap between large-scale developments and people’s willingness to mould their surroundings. Newly…
Read More