Helsingin yliopiston tavoitteena on nousta maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon. Nousun edellytyksenä on hurja määrä korkeatasoista tutkimusta ja akateemisia artikkeleja. Mutta ei vain sitä. Maailman ykkösyliopistot tekevät kiihtyvällä tahdilla opiskelijoistaan paitsi huippututkijoita, myös yrittäjiä ja bisneksen tekijöitä. Me Demos Helsingistä olemme nyt vuoden ajan kehittäneet yliopistolaisen yrittäjyyden malleja yhdessä Helsingin…
Helsingin yliopiston tavoitteena on nousta maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon. Nousun edellytyksenä on hurja määrä korkeatasoista tutkimusta ja akateemisia artikkeleja. Mutta ei vain sitä. Maailman ykkösyliopistot tekevät kiihtyvällä tahdilla opiskelijoistaan paitsi huippututkijoita, myös yrittäjiä ja bisneksen tekijöitä.
Me Demos Helsingistä olemme nyt vuoden ajan kehittäneet yliopistolaisen yrittäjyyden malleja yhdessä Helsingin yliopiston opiskelijoiden kanssa. Tässä vaiheessa tuloksena on neljä jo päivittäistä konsulttibisnestä pyörittävää tiimiä: Opiskelijoiden osuuskunta Torstai, Uudenlaista yritysvastuuta tekevä Avanto, journalistisia viestintäpalveluja tarjoava Kaskas-media ja kansalaisporukoita ja yrityksiä yhteentuova Yhteismaa. Ja lisää on tulossa.
Yliopiston ja Demos Helsingin yhteistyön lähtökohtana on luova yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisu. Muuttuva ympäristö, ajatteleva ja oppiva ihminen, globalisaatio ja yhteiskunnan muutos, hyvinvointi ja turvallisuus ovat esimerkkejä Helsingin yliopiston painopistealoista. Noita ja muita isoja yhteiskunnallisia “wicked problemeja” ei voida ratkaista vain perustutkimusta parantamalla vaan myös ratkaisuja jalkauttamalla uudenlaisten yritysten avulla.
Pari viikkoa sitten nämä Helsingin yliopiston uudet alabrändit esittäytyivät ensimmäistä kertaa yrityskummeille, mentoreille ja tuleville asiakkaille. Vastanotto oli erinomainen: “Mä sanoisin, että jos sulla on joku vanha instituutio tai yritys niin tilaa seuraava strategia tällaiselta tiimiltä”, kehotti kansanedustaja ja sekä yksityisellä että julkisella puolella toimitusjohtajana työskennellyt Mikael Jungner. “Ei me muuten tätä jähmeää yhteiskuntaa uudisteta.”
Demoksen kehittämä yrittäjyysoppimisen malli perustuu omaan ideaan, tiimityöhön, yritysten perustamiseen, epäonnistumiseen ja uusiin nousuihin. Tieteestä toimintaa -ohjelmassa ei ole oikeastaan kertaakaan koko vuoden aikana istuttu luentosalissa. Sen sijaan on tavattu satoja ihmisiä, esitelty omia ideoita ja hiottu liiketoiminnan kärkeä: miten meidän yritys ratkaisee maailman haastavimpia ongelmia.
Paras palaute on tullut opiskelijoita: “Tän tieteestä toimintaa homman kautta on tullut tunne, että vain maailma on rajana, kun on ahkera ja innovatiivinen,” ja “nyt mä uskallan rohkeammin tavoitella arvolähtöisempää ja osaamiseeni paremmin perustuvaa toimintaa.”
Tieteestä toimintaa -työ on alkuvaiheessa keskittynyt keskustakampukselle. Mukana on eniten humanisteja ja valtio-opin opiskelijoita. Tähän on hyvä syy: Kumpulassa on useita luonnontiedepohjaista yrittäjyyttä tukevia ohjelmia jo käynnissä ja Viikissä yrittäjyyttä voi jopa opiskella oppiaineena. Seuraavassa vaiheessa eri kampusten tekemiset kootaan yhteen ja mietitään, millaisella mallilla yrittäjäyhteisö Helsingin yliopistolla tuottaa sekä ratkaisuja maailman vaikeimpiin ongelmiin että samaan aikaan siloiittaa tietä maailman parhaiden yliopistojen joukkoon.
Olen tämän viikon Palo Altossa Kaliforniassa tutustumassa yhdessä Helsingin yliopiston kehittäjätiimin kanssa Stanfordin yliopiston yrittäjyysmalleihin. Täällä on kampuksella erikseen merkityt autopaikat nobel-palkinnon saajille.
Mutta samaan aikaan nettisivuilla ei tarvitse kauaa seikkailla, kun käy ilmi, että Yahoo, Sun Microsystems ja IDEO ovat yliopiston opiskelijoista alkunsa saaneita yrityksiä. Kirkkain kruununjalokivi on Google, joka sai alkunsa kahden opiskelijan kurssityönä kehittämästä hakualkometrista.
Helsingin yliopistosta lähtevän yrittäjyyden mallin ei tarvitse olla sama kuin Stanfordin ja Piilaakson teknologiayritysten. 2010-luvun yliopiston menestystarina ei synny 1980-luvun menestystarinaa kopioimalla. Helsingin yliopisto on itse määritellyt tutkimuksensa kärkialueet maailman suurien kysymysten mukaan. Samassa hengessä Maabrändiraportin alaotsikkona oli “Suomi ratkaisee maailman viheliäisimpiä ongelmia – Consider it Solved!”. Tässä on avain myös tulevaisuuden yliopistolaiseen yrittämiseen.
Tiedämme hyvin, että aikamme haasteet ovat luonteeltaan viheliäisiä, wicked problemseja. Niiden ratkaisu ei onnistu pelkästään perinteisen politiikan keinoin. Tarvitaan myös kestävää liiketoimintaa ja yrityksiä, jotka osaavat orientoitua tieteen antaman kuvan mukaan viheliäisimpien ongelmien ratkaisuihin. Jos jossain niin siellä on suuri potentiaali radikaaleille innovaatioille. Paljon suurempi kuin vaikkapa ICT-bisneksessa, josta Piilakson menestys on lähtenyt.
Viheliäisten ongelmien ratkaisemisen pitäisi olla myös parasta mahdollista bisnestä. Maailman ongelmien ratkaisuille ei nimittäin kysyntä aivan heti lopu.
Tuuli Kaskinen
Kirjoittaja on yhdessä Outi Kuittisen kanssa rakentanut Yliopistolainen yrittäjyys -yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa, kehittänyt siinä sivussa ymmärrystä siitä, millainen yritys Demos Helsinki on ja on parhaillaan vierailulla Stanfordissa.