Miksi Demokratia on tärkeää?

 

Viime viikolla ilmestynyt Imagen tulevaisuusnumero on Demos Helsingin päätoimittama. Sen pääkirjoitussivulta löytyy Demos Helsingin kirjoittama manifesti, joka käsittelee demokratian tulevaisuutta hyperkytkeytyneessä yhteiskunnassa.

Olemme sangen ylpeitä siitä, miten manifesti kuvaa demokratian murrosta ja mitä demokratian vahvistamiseksi pitäisi nyt tehdä.Tilanpuutteen takia manifesti alkaa vähän keskeltä: siinä ei kerrota, miksi demokratia ylipäänsä on tärkeä asia.

Miksi demokratia on tärkeää? Demokratialle nyökytellään usein samoin kuin toisten ihmisten kunnioitukselle, hyvälle käytökselle, taiteen tärkeydelle ja isänmaallisuudelle. Ne vaan jotenkin kuuluvat sivistykseen. Tällöin kierrämme kuitenkin ajatuksissamme kehää. Demokratia on tärkeää, koska se on merkki yhteiskunnan sivistystasosta, sivistys on tärkeää, koska se kuuluu demokratiaan. Totta. Mutta miksi demokratia sitten on tärkeä?

Nihilistinen tapa perustella demokratian tärkeys liittyy yhteiskuntarauhaan. Kun eri suuntaiset intressit ja ideologiat pakotetaan äänestämällä, retoriikalla ja lehmänkaupoilla ottamaan mittaa toisistaan, säilyy yhteiskuntarauha. Eri tahot saavat mielipiteensä ja edustajansa näkyviin, syntyy ajatus yhteisestä projektista ja tasapuolisesta prosessista.

1900-luvun lopulla tuli muodikkaaksi ajatella, että demokratia on markkinatalouden vastinpari, ja yhdessä nämä kaksi muodostavat voittamattoman kombon – pitkälti siksi, että markkinatalous on talousjärjestelmistä se, jossa kasvu oli nopeinta ja ihmiskunnan vauraimmat maat demokraattisia markkinatalouksia. 2000-luvulla tälle näkemykselle on ilmaantunut arvovaltaisia kyseenalaistajia. Kiina on autoritäärisenä suunnitelmataloutena kasvanut voimakkaammin kuin mikään demokratia. Samalla walhroos-laidan talousideologit ovat alkaneet vähätellä demokratiaa “tehottomana” tapana “allokoida resursseja” verrattuna markkinoihin. Samalla on kyseenalaistettu ajatus demokratian ja markkinatalouden voittamattomasta parivaljakosta.

Meidän mielestämme perustelu demokratian tärkeydelle on kuitenkin aivan toinen: Demokratia ei ole tärkeää, koska se se kuuluu sivistykseen, eikä koska sillä pidetään yllä yhteiskuntarauhaa, eikä siksi, että demokratia kasvattaa vaurauttamme. Demokratia on tärkeää siksi, että se luo jotain täysin uutta.

Demokratia on tapa, jolla ihmisten välisistä suhteista syntyy enemmän kuin niiden osien summasta. Filosofisesti ilmiötä kutsutaan emergenssiksi. Se tarkoittaa, että yksinkertaisista järjestelmistä kuten ihmisten välisistä suhteista voidaan luoda monimutkaisia järjestelmiä. Sellaisia järjestelmiä ovat esimerkiksi peruskoulu- tai oikeusjärjestelmä. Demokratia on tässä ainutlaatuinen. Se siis tekee mahdolliseksi kaksi asiaa:

1. Demokratiassa meillä on mahdollisuus tietoisesti ja arvojemme pohjalta päättää kollektiivisesti, keitä uudet kehitettävät asiat koskettavat (kaikkia, vammaisia, vanhuksia, rikkaita) sekä
2. Synnyttää ihmisten välille sitoutumista yhteisiin sääntöihin ja päämääriin ilman, että taustalla on (pelkästään) auktoriteetin pelko. Toisin sanoen, ihmiset luottavat siihen, että myös muut toimivat yhdessä tehtyjen päätösten mukaisesti ja siksi heidänkin kannattaa näin tehdä.

On totta, että myös markkinat kykenevät emergenssiin. Ihmisten omista autoista voidaan luoda esimerkiksi Uber-kyytipalvelu. Markkinoiden ja demokratian luomilla järjestelmillä on silti tietty ero. Valtamme suhteessa Uber-yhtiöön on hyvin rajallinen. Valitsemme joko käyttää palvelua tai emme. Emme ole olleet osallisina sen syntymiseen esimerkiksi sitoutumalla sen käyttöön. Emme myöskään voi taata, että Uber ottaa kyytiinsä ihan keitä vaan. Esimerkiksi huonot pisteet saaneet asiakkaat voivat jäädä Uber-kuskien päätöksestä ilman kyytiä.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että demokratian päätarkoituksena olisi tuottaa veronmaksajien kustantamia palveluita. Päinvastoin. Voimme myös päättää tehdä yhdessä jotain, joka ei maksa veronmaksajille mitään. Siis muokata yhteisiä sääntöjä ja sitä kautta käyttäymistämme. Esimerkiksi kieltää tupakoinnin, maksaa osan eläkkeistä aikapankkitilille tai palveluseteleinä, tai oikeastaan ihan mitä vaan, mitä suostumme yhdessä toisin tekemään. Hyvässä tilanteessa päätökset tehdään parhaisiin argumentteihin perustuen ja tutkimustietoon ja aiempaan näyttöön perustuen. Sillä tästä demokratiassa on loppujen lopuksi kyse. Kyvystämme luoda aivan uusia resursseja yhteiskuntaan päättämällä toimia toisin.  

(Aivan toinen keskustelu on tietenkin se, että onko nykyinen järjestelmämme demokraattinen. On, koska niin sen vielä koemme, on tähän ainoa vastaus. Demokratia ei ole kiveenkirjoitettu järjestelmä, johon kuuluu aina samoja ominaisuuksia. Demokratia on prosessi, jolla eliitin etuoikeuksista luovutaan ja valtaa sekä vastuuta päätöksistä siirretään kansalle. Näin siksi, että uskomme ihmisten (toki toisistaan eroaviin) kykyihin ohjata yhdessä niitä yhteisöjä, joiden jäseniä he ovat, sekä omaksi että kaikkien yhteisön jäsenten hyväksi.)

 

Tulevaisuus tarvitsee ruumistamme

Demos Helsingin teesit digitaalisen ajan demokratian puolustajille:

1. Muista, että sosiaalisessa mediassa viestisi lukijat ovat pääosin niitä, jotka ovat kanssasi samaa mieltä. Kuplat luovat tyhmiä ryhmiä.
2. Älä jankkaa. Älä viisastele. Älä pyri voittamaan toista puolellesi osoittamalla, että hän on väärässä. Tämä ei toimi. Jos et pidä keskustelusta, vaihda aihetta.
3. Väärässä olija on aina sinua heikompi. Heikompien puolen pitäminen on jokaisen oikeamielisen moraalinen velvollisuus.
4. Älä kiihota ryhmää tai yksilöä vastaan. Älä nimeä ryhmiä. Älä luo hyvää boogia korostamallasi ryhmäsi ylemmyyttä. Näin vain ajat kanssasi maltillisesti eri mieltä olevat kohti toista äärilaitaa.
5. Muista, kuinka vähän kävit kirjoitettuja keskusteluja kymmenen vuotta sitten. Useimpien meistä kirjallinen ilmaisu on hyvin rajoittunutta, ja monilla on siinä käytössään vain yksi tyyli.
6. Älä laita lastasi erikoiskouluun vierailta ryhmiltä suojellaksesi.
7. Meillä ei ole vielä näyttöä demokratiasta, joka tapahtuisi muualla kuin kaduilla, siellä missä erilaiset ihmiset kohtaavat toisiaan.
8. Lähde ulos.