Hyvän työ manifesti toi julkiseen keskusteluun uuden aiheen: työn mielekyyden. 1990-luvulta lähtien työn mielekkyys on laskenut vaikka johtaminen on parantunut. Työn perinteisiä laatutekijöitä (työajat, turvallisuus, tasa-arvo, johtaminen) säätämällä ei enää voikaan vaikuttaa työn mielekkyyteen. Suomalaiset sukupolvi toisensa jälkeen haluavat tehdä sisällöllisesti mielekkäämpää työtä. Tämä on suuri haaste ja vielä suurempi voimavara…
Hyvän työ manifesti toi julkiseen keskusteluun uuden aiheen: työn mielekyyden. 1990-luvulta lähtien työn mielekkyys on laskenut vaikka johtaminen on parantunut. Työn perinteisiä laatutekijöitä (työajat, turvallisuus, tasa-arvo, johtaminen) säätämällä ei enää voikaan vaikuttaa työn mielekkyyteen. Suomalaiset sukupolvi toisensa jälkeen haluavat tehdä sisällöllisesti mielekkäämpää työtä. Tämä on suuri haaste ja vielä suurempi voimavara työpaikkojen reformille. Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi Demos Helsinkiä tutkimaan miten työelämän laatu voisi kehittää, erityisesti sukupolvien erillaisen kokemuksen näkökulmasta. Verkko- ja livetyöpajojen tuloksena syntyi kymmenen kohdan Hyvän työn manifesti. Julkaisun taustaksi kerättiin kymmeniä blogi-kirjoituksia eri työuran vaiheessa ja erilaisia urapolkuja kulkeneilta ihmisiltä sekä koottiin sata suomalaista iltapäivän mittaiseen työpajaan kirjaamaan yhteisiä suosituksia hyvästä työstä työministerin käyttöön.