Voiko asuntotuotantoa mullistaa pelkällä ajatusmallin muutoksella? Tuotteen sijaan kannattaa kehittää palvelua, kokemusta – jopa elämistä. Kuvittele kohtuuhintainen perusasunto. Keittiöstä löytyy perusmukavuudet: tiskikone, jääkaappi, hella ja jämäkät tasot leipomiseen. Makuuhuone on pieni, mutta sinne mahtuu silti hyvin sänky. Kaappitilaa on ripoteltu sopivasti ympäri asuntoa ja kylpyhuone on yksinkertainen. Mikään ei ole erityisen…
Voiko asuntotuotantoa mullistaa pelkällä ajatusmallin muutoksella? Tuotteen sijaan kannattaa kehittää palvelua, kokemusta – jopa elämistä.
Kuvittele kohtuuhintainen perusasunto. Keittiöstä löytyy perusmukavuudet: tiskikone, jääkaappi, hella ja jämäkät tasot leipomiseen. Makuuhuone on pieni, mutta sinne mahtuu silti hyvin sänky. Kaappitilaa on ripoteltu sopivasti ympäri asuntoa ja kylpyhuone on yksinkertainen.
Mikään ei ole erityisen kaunista, mutta ei rumaakaan. Mikä tässä meni vikaan?
Kuvailin juuri kohtuuhintaisen perusasunnon, en asumista.
Asuminen on nukkumista, syömistä, ruuanlaittoa ja suihkussa käymistä. Se on ihmisten tapaamista ja ongelmista selviytymistä. Se on ehkä työnhakua tai työssäkäymistä, ystävien kanssa hengaamista. Se on arkisten askareiden yhteensovittamista omaan aikatauluun. Jos elämää jaetaan ja asioita tehdään asukkaiden kesken yhdessä taloyhtiön sisällä, asuminen on paljon mukavampaa ja sujuvampaa.
Asunto edellä -periaatteesta asukas edellä -periaatteeseen
Y-Säätiö on toiminut kolmekymmentä vuotta Suomessa asunnottomuuden poistamiseksi. Säätiö omaksui jo varhain asunto edellä -periaatteen. Hyvinvointi ja elämän kuntoon laittaminen alkaa asunnon ja tukikohdan saamisesta. Sen jälkeen on helpompaa saada työ, raitistua ja saada itsensä oikeille raiteille. Seuraavaksi Y-Säätiö suunnittelee yhdessä Demos Helsingin kanssa asumista ja luo asuinrakennuksella asukkaille yhteisön ja tukiverkoston, johon on helppo integroitua.
Asumisen suunnittelun lopputuloksena syntyy myös rakennus, mutta se on suunniteltu asukas edellä -periaatteella. Siellä tilat ovat suunniteltu sosiaalisen kanssakäymisen tukemiseksi. Kun asuinrakennukseen astuu sisään, on heti keskellä avointa ja kotoisaa yhteiskäyttötilaa, jossa erityyppistä toimintaa tukevia tiloja on saumattomasti yhdistetty toisiinsa. Näin naapurit tapaavat toisiaan helposti ja väistämättä. Talossa tapahtuva toiminta järjestetään aina yhteiskäyttötilassa. Keskellä, saavutettavissa ja kaikkien ulottuvilla.
Kun näet joka päivä ihmisten kokkaavan yhdessä ja vaihtamassa kuulumisia, on helpompaa liittyä itse mukaan. Taloyhtiön asukkaat integroidaan talon kulttuuriin jo ennen muuttoa, tervetuliaispaketin ja oman asukaskummin avuin. Taloyhtiössä asukkaat saavat vapaaehtoisuuden ja pienien palkkioiden innoittamana hoitaa tärkeitä tehtäviä taloyhtiössä, kuten uusien asukkaiden vastaanottoa, pihatöitä, siivousta tai yhteisten tilojen edelleenvuokrausta.
Kaiken tavoitteena onnellisuus
Kohtuuhintaiset asunnot on rakennettu ikääntyneen standardin mukaan täyttämään perustarpeet normi-ihmiselle. Asuntosuunnittelussa ja -rakentamisessa ei ole 1960-luvun jälkeen tapahtunut mitään radikaalia muutosta. Mitä jos pyrkisimme asuntojen laadun sijaan maksimoimaan asumisen laadun?
Sanfransiscolainen arkkitehti David Baker suunnittelee kohtuuhintaista asumista kuin itselleen, hyvää elämistä varten. Englanninkielessä living tarkoittaa sekä asumista että elämistä. Baker ei halua suunnitella asumista, jossa ei itse voisi elää onnellisena.