Uutiset

Neljä oppia, joiden avulla Suomesta tulee uuden internetin johtotähti

21.05.2015

Internetin uutta murrosta nimitetään yritysten näkökulmasta Teolliseksi internetiksi ja kuluttajien näkökulmasta Asioiden internetiksi. Nämä murrosilmiöt ovat nyt rantautuneet suomalaiseen keskusteluun. Toistensa kanssa viestivien laitteiden internetin toivotaan muodostuvan uudenlaiseksi elinkeinoelämän veturiksi Suomessa. Ensimmäiset strategiapaperit aiheesta on jo kirjoitettu. Tämä neljän kohdan muistilista kertoo, mitä Teollisen internetin ja Asioiden internetin rakentamisessa ei…

Internetin uutta murrosta nimitetään yritysten näkökulmasta Teolliseksi internetiksi ja kuluttajien näkökulmasta Asioiden internetiksi. Nämä murrosilmiöt ovat nyt rantautuneet suomalaiseen keskusteluun. Toistensa kanssa viestivien laitteiden internetin toivotaan muodostuvan uudenlaiseksi elinkeinoelämän veturiksi Suomessa. Ensimmäiset strategiapaperit aiheesta on jo kirjoitettu.

Tämä neljän kohdan muistilista kertoo, mitä Teollisen internetin ja Asioiden internetin rakentamisessa ei saa unohtaa:

1. Kuluttajat ovat uuden liiketoiminnan ydin

Uudet kiinnostavat digitaaliset liiketoimintamallit liittyvät kuluttajarajapintaan. Asumisen, syömisen ja liikkumisen valintoja muuttavat smartupit, kuten AirBnb, Nest ja Uber luovat käyttäytymismuutosta ja myös muokkaavat toimialoja. Myös uuden internetin keskiössä tulevat olemaan kuluttajien käyttäytymistä muovaavat liiketoimintamallit.

2. Laitteiden käyttäjät ovat osaavia eivätkä tyydy vastaanottajiksi

Diginatiivit eivät tule toimimaan vain uusien palvelujen vastaanottajina, vaan palvelusuunnittelu on tehtävä alusta alkaen käyttäjien ehdoilla ja heidän kanssaan. Tulevat sukupolvet käyttävät laiteverkkoa luovasti hyväkseen, kehittävät yhdessä yritysten kanssa palveluja ja käyttävät rajapintoja myös omiin, yrityksistä riippumattomiin tarkoituksiinsa.

3. Asioiden internetiä rakentavat insinöörien lisäksi kansalaisjärjestöt ja aktivistit

Ei ole vain liiketoiminnallinen kysymys, millaisia palveluja kansalaisille jatkossa suunnitellaan, mitä tietoa meistä kerätään tai kenen käsissä laitteiden ohjaus on. Edessä ei ole orwellilainen painajainen, mutta ei välttämättä myöskään onnellisten ja luottavaisten kansalaisten utopia. Uuden osaamisalueen suunnitteluun onkin otettava mukaan yritysten ja dataosaajien lisäksi kansalaisjärjestöt ja aktivistit, jotka osaavat kertoa, miten laitteiden kommunikointi, datan hyödyntäminen ja yhteiskunnan vapaus voidaan toteuttaa samanaikaisesti.

4. Uusien palveluiden on oltava suomalaisten luottamuksen arvoisia

Yhä suurempien data- ja tietomäärien liikkuminen laitteiden ja ihmisten välisissä verkostoissa vaatii kansalaisten luottamusta toisiaan ja instituutioita kohtaan. Suomessa tämä asia on toistaiseksi poikkeuksellisen hyvissä kantimissa, mutta instituutioiden heikentäminen poistaa myös luottamuksen. Siksi asioiden ja esineiden internetiin perustuva kasvu Suomessa on riippuvainen koko yhteiskunnan vahvuudesta.

Lisää aiheesta