Hampurissa ratkaisee raha – ja kansalaistoiminta

Hampuri on yhtä aikaa sekä kaupunki että osavaltio, joten kansallista kaupunkipoliittista keskustelua käyvän porukan oli varsin luontevaa lähteä tekemään selkoa nimenomaan Hampurin kaupunkikehityksestä. Lokakuinen kolmipäiväinen matka Hampuriin tarjosi viiden ministeriön, seitsemän kaupungin ja Kuntaliiton edustajille katsauksen kaupungin ja kaupunkiseudun vahvuuksista ja ajankohtaisista haasteista sekä kehittämislinjauksista. Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän sihteeristön matkaohjelman rakentamisesta vastannut Demos Helsinki koosti yhteisiä vaikutelmia tekstiksi matkan aikana vaihdettujen ajatusten ja yhteisen loppukeskustelun pohjalta.

 

Talous ensin?

Kauppiaiden kaupungissa mennään vahvasti talouskylki edellä, jopa energiakriisin keskellä. Vahva talous on perinteisesti ollut suuri arvo Hampurissa, ja tällä vuosituhannella kasvun on tulkittu tarkoittavan myös vahvaa väestönkasvua. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden asiat tulevat ainakin kaupungintalolta saamamme vaikutelman perusteella vasta kaukaisena kakkosena. Mietimme, saadaanko sosiaalisia ongelmia ratkaistua, kun talous on niin keskeinen arvo.  Vahvaksi vaikuttajaksi tiedetyn kauppakamarin ja Hampurin suurimman puolueen eli demarien vuosikymmenten pituista yhteistyötä pidimme kiinnostavana vallan akselina. 

 

Hämmästelimme asunnottomuuden näkyvää läsnäoloa useissa kaupunginosissa. Kun kyselimme paikallisilta kehittäjiltä tilanteen vakavuudesta, moni heistä tuntui sivuuttavan koko kysymyksen. Mietimme, johtuiko tämä kenties teeman vaikeuden tuomasta lannistuksesta, välinpitämättömyydestä asiaa kohtaan vai pelkästään siitä, ettei sopivaa asiantuntijaa sattunut juttusillemme. Toisaalta koimme, että montaa sektoria koskettavat sosiaaliset ongelmat vaatisivat nimenomaan yhteistä keskustelua.

 

Suomen asunto ensin -politiikalla voisi olla paljon annettavaa Hampurissa, joka johtaa kirkkaasti Saksan asunnottomuustilastoja. Osavaltio onkin juuri käynnistämässä pienenpientä pilottia ja sen tarkkaa seurantaa, mutta kolmivuotisen projektin aikana käyttöön tulevat 30 asuntoa jäävät ensi alkuun kuin pisaraksi meressä. Lisätietoja pilotista (saksaksi) löytyy täältä. 

 

Metropolitasolta ruohonjuureen

Kaupunkiosavaltiossa voi käydä niin, että samojen senaatti-tason työntekijöiden pitää sekä hoitaa sektorinsa paikallisia asioita että pyrkiä vaikuttamaan liittovaltion lainsäädäntöön. Myös kaupunkiseututason yhteistyön ja eurooppalaisten metropolialueiden tasot ovat senaatin työpöydällä. Puhtaammin paikallisia asiat ovat täten vasta Bezirk-tasolla eli hallintopiireissä, joilla on myös oma paikallisvaltuustonsa. Hallintopiirien väestöpohja on kuitenkin edelleen merkittävä. Pienin niistä (Bergedorf) on melkein Jyväskylän kokoinen, ja suurin (Wandsbek) vastaa Turun ja Tampereen väestöjä yhteenlaskettuna. Hallintopiirien erilaisista profiileista lisää tietoa löytyy tilastotoimiston sivulta (saksaksi).   

 

Kyllä tasot handlataan, tiivisti joku loppukeskustelussamme, ja tärkeäksi koetuissa saumoissa yhteistyö hallinnon sisällä saadaan toimimaan. Esimerkiksi pakolaisten vastaanottamisessa on pystytty järjestämään asioita yhdessä. Vuonna 2015 Syyrian sotaa ja muuta ahdinkoa paenneita tuli lyhyessä ajassa Hampuriin 40 000. Osa näistä ja seuraavana vuonna tulleista 10 000:sta sovittiin majoitettavan muualle, mutta enemmistö jäi kaupunkiin (ks. tarkemmin täältä, saksaksi). Ukrainan sodan jaloista Hampuriin on saapunut jo arviolta 30 000. Ukrainalaisille on ollut tarjota suoraan mm. työttömyyskorvausta (ks. täältä, englanniksi). 

 

 

Tiukkoja aloitteita kansalaisilta

Tapasimme myös kansalaisaloitteiden (Bürgerinitiative) edustajia, koska Hampurin ärhäkkä kansalaisyhteiskunta on kaupungissa merkittävä voima. Tällä hetkellä Hampuria puhuttaa muun muassa entisen panimoalueen Holsten Arealin kohtalo. Mitä tapahtuu, kun kaupunki välttelee vastuuta ja antaa kiinteistökehittäjien pallotella omistussuhteita mielin määrin? Kaupunkilaisaloite haluaa, että Altonan kaupunginosan kannalta keskeinen alue saadaan demokraattisemman päätöksenteon ja paremman suunnittelun piiriin, viimeistään nyt, kun nykyinen omistaja Adler Gruppe on talousvaikeuksissa. Hampurin pormestari on jo ehtinyt myöntää, että kaupungin olisi pitänyt harjoittaa järkevämpää maapolitiikkaa jo vuonna 2016, kun alueen arvo oli 60 miljoonan luokkaa eikä vasta nyt, kun puhutaan kuusinkertaisista luvuista. 

 

Toinen kiistakapula on teräsrakenteinen silta, Sternbrücke. Rautatieyhtiö Deutsche Bahn haluaa korvata sen uudella ja toimii ikään kuin sillan tuntumassa olevaa naapurustoa ihmiskohtaloineen ei olisi olemassakaan, vaan sillan leventämiseksi purettaisiin vain seiniä. Initiative Sternbrücke yrittää sinnikkäästi saada suunnitteluun lisää vaihtoehtoja, joissa paikalliset olosuhteet huomioitaisiin. Toisin kuin alkuperäinen paikan päällä rakennettu silta, uusi pitäisi kuljettaa paikalle jo pitkälti koottuna, jolloin sen tieltä pitäisi kaataa jopa 90 (!) puuta.  

 

Saimme näiden tapausten kautta vaikutelman, ettei kaupunkivaltio puolusta ihmisiä, omia asukkaitaan, riittävästi. Tai edes kohtaa näitä aloitteita, joiden tavoitteenasettelu – parempaa suunnittelua, kiitos! – ei vaikuta kohtuuttomalta.

Vielen Dank für den herzlichen Empfang und den spannenden Austausch mit der Arbeitsgruppe zur Urban Policy Finnlands (Programm zusammengeschustert von Demos Helsinki mit Hilfe von lokalen Partnern so wie die tapfere @KnalltDoll)! https://t.co/4xIsN2mLs7

— Kaisa Schmidt-Thomé (@kaisast) October 13, 2022

Kaksoissiirtymää odotellessa

Hampuri vaikuttaa hitaasti digitalisoituneessa Saksassa piristävältä poikkeukselta, ja se on pärjännyt myös Smart City -vertailuissa. Etenkin Hafen City -yliopiston  CityScienceLab erilaisine digityökaluineen herätti porukassamme kunnioitusta. Suurella kosketusnäytöllä näppärästi nettisivuilta klikkaillen pystyi ottamaan esiin monenlaista dataa ja kokeilemaan erilaisten suunnitteluvaihtoehtojen vaikutuksia lopputulokseen. Tällaista karttapohjaista avoimen lähdekoodin datatyökalua haikailtiin heti myös Suomeen. Tiedossamme oli toki samantapaisia ratkaisuja olevan kehitteillä, mutta olisiko kuitenkin hyvä tehdä vahvempaa yhteistyötä kaupunkien kesken? Pitäisikö yhteistyön keskittyä nimenomaan järjestelmien käytettävyyden kehittämiseen? Erilaisia indikaattorikokoelmia kehitetään monella eri taholla, mutta ne eivät välttämättä keskustele keskenään. Olisi tärkeä miettiä myös, miten indikaattorit toimivat päätöksenteon ja monitoroinnin tukena. Myös digitalisaation hyödyntämistä kansalaisten osallisuuden vahvistamisessa pidettiin tärkeänä. 

 

Hännänhuippuna tuli kestävä siirtymä. Etenkin ekologisuus näkyi erittäin heikosti Hampurin pitkän aikavälin tavoitteissa. Energiaratkaisujen osalta tuntui, ettei iso kuva ole kenelläkään hallussa. Myös liikenneratkaisujen kestävyyssiirtymä on vielä pahasti kesken. Vuonna 2011 Hampuri nimettiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi, mutta mihin sen into on kadonnut? Vielä viisi vuotta ympäristökaupunkivuoden jälkeen boogie vaikutti ainakin tämän julkaisun pohjalta varsin kunnianhimoiselta. Tuntuuko nyt, että taivas putoaa niskaan, eikä mitään voida tehdä ennen vetytalouden läpimurtoa?

 

---

 

 

Feature Image: iStock/jotily.