Vuoden 2016 neljä (+1) teknologista merkkipaalua

Olin Ylen A-studiossa 21.12.2016 keskustelemassa Risto Linturin kanssa  siitä, ovatko vuoden 2016 teknologiset edistysaskeleet olleet poikkeuksellisen merkittäviä. Homman taustaksi listasin (Facebookissa joukkoistaen) vuoden merkittävimmät merkkipaalut tällä saralla.

Yhteiskunnan kannalta vuoden 2016 merkittävimmät teknologiset merkkipaalut olivat:

1. AlphaGo: Google kehittämä tekoäly voitti Go-pelin maailmanmestarin ja muutti käsitystä tietokoneesta: Go-pelejä ei voiteta pelkällä laskentateholla, sen on ajateltu edellyttävän selvästi intuitiivista pelaamista. Tämä tarkoittaa, että tekoäly pystyy tulevaisuudessa tekemään entistä monipuolisemmin sellaisia asioita, joihin olemme kuvitelleet tarvittavan aina ihmistä ajattelemaan.
2. PokemonGo: Muutamassa viikossa ympäri maailman levinnyt lisätyn todellisuuden ilmiö antoi ensimmäisen näytön siitä, mitä laajennettu todellisuus on ja kuinka digitaalinen teknologia sulautuu osaksi fyysistä todellisuutta.
3. Aurinkoenergian hinnan lasku: On jatkunut koko vuosikymmenen eikä loppua näy. Jatkossa aurinkoenergiaa tuotetaan kaikilla pinnoilla, suuressa ja pienessä mittakaavassa, ei vain katoilla tai aavikoiden aurinkoenergiapuistoissa. Energian rooli hyödykkeenä muuttuu, kun sitä voidaan tuottaa hajautetusta vähän kaikkialla eikä sitä kaikkea syötetä enää sähköverkkoon.
4. Algoritmit ja politiikka: Yhdysvaltain presidentinvaalit tekivät teknologiasta poliittisen ilmiön: Facebookin algoritmien luomat kuplat ja Twitterissä huhujen ja valheiden näkyvyyttä vahvistavat botit olivat yksi perustelu siihen, miksi Donald Trump voitti, vaikka ennen vaaleja se näytti lähes mahdottomalta.

Silti merkittävimmät asiat tapahtuivat aivan muualla kuin siellä, missä tehtiin ennätyksiä ja synnytettiin suuria media-ilmiöitä.

Teknologian ja yhteiskunnan vuorovaikutuksessa keskeisin asia oli se, että tekoälystä, virtuaalitodellisuudesta ja aurinkoenergiasta tuli asioita, joita hyödynnetään aivan tavallisissa, ehkä vähän tylsinäkin pidettyissä perusjuttuissa. Tähän asti nämä teknologiat ovat olleet ennen kaikkea lupauksia tulevasta, asioita, joita esitellään yliopistojen laboratorioissa ja edelläkävijäyritysten pilottikohteissa. Vuonna 2016 niistä tuli ilmiöitä, jotka muuttavat nyt arkisia asumiseen, liikkumiseen, ruokaan, terveyteen ja koulutukseen liittyviä käytäntöjä. Toisin sanoen ne ottavat tilaa hyvin perinteisillä aloilla: rakennusfirmat soveltavat aurinkoenergiaa, lukkovalmistajat ja vuokrataloyhtiöt suunnittelevat älykoteja, kaupunkien liikennettä suunnitellaan jo robottiautot ja liikkuminen palveluna -ratkaisut (asia jossa Helsinki on globaali edelläkävijä) mielessä, terveydenhuollon ammattilaisten työnkuvat muuttuvat tekoälyn tullessa auttamaan ja virtuaalitodellisuuden ratkaisuja tuodaan osaksi koulutusta ja oppimista.

Tämä näkyy myös meillä Suomessa: Keskosta on tulossa Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja. Osuuspankki julkisti lähtevänsä mukaan sekä uusiin terveydenhuollon ratkaisuihin että liikkuminen palveluna -bisnekseen.

Ja tietenkin vastaavasti perinteiset teknologiayhtiöt hakevat itselleen tilaa näiden arkisten tarpeiden hoitamisessa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Facebookin Mark Zuckerbergin tällä viikolla julkaisema video harrastusprojektistaan nimeltä Jarvis, jossa hän on muuttanut kotinsa tekoälyratkaisujen ohjaamaksi älykodiksi. Viesti on selvä: kiinnostavat asiat tapahtuvat seuraavaksi täällä.

Suuri kysymys vuonna 2017 on se, miten uudesta teknologiasta tulee kaikkia hyödyttävä asia. Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosta on tulkittu myös osana käynnissä olevaa teknologista murrosta: osa ihmisistä olettaa maailman toimivan jatkossakin teollisen yhteiskunnan sääntöjen mukaan, kun toiset ovat jo kovaa vauhtia siirtymässä aivan erilaisilla säännöillä toimivan teknologian ja työnjaon aikaan.

On hyvä muistaa, että edellä listatut arkiset asiat (energia, liikenne, asuminen, terveydenhuolto ja koulutus) ovat Suomessa pitkälti kuntien (jatkossa osin maakuntien) käsissä. Toisin sanoen kunnilla on palvelujen ja kaavoituksen kautta mahdollisuus edistää ratkaisuja, joilla uusin teknologia voidaan tuoda lähellä kaikkia ihmisiä, ratkaisemaan arkisia haasteitamme ja kuromaan näin kiinni teknologian muutoin auki repimää kuilua ihmisten välillä.

Ensi vuonna pidetään kuntavaalit. Tässä pientä pohdintaa kaikille ehdokkailla: miten oman kunnan kannattaisi tarttua seuraaviin mahdollisuuksiin:

Valmiita vastauksia ei ole mutta monilla on hyviä arvauksia. Teknologian mahdollisuuksia puntaroiviin skenaarioihin kannattaa tarttua uusissa valtuustoissa.

Kiitos: Veijo Hytti, Tuuli Kaskinen, Janne Korhonen, Johannes Koponen, Otto-Wille Koste, Timo Laukkanen, Markus Petteri Laine, Juha Leppänen, Jaakko Lindgren, Antti Möller, Matias Möttölä, Maria Ritola, Aleksi Rossi, Torsti Tenhunen, Eero Vassinen