Tämä syksy ja erityisesti lokakuussa ilmestynyt IPCC-raportti on merkinnyt monelle heräämistä siihen, että aikaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on jäljellä hyvin vähän: päästöt on saatava globaalisti laskuun vuosikymmenessä. Sitä suurempi on ollut monelle tyrmistys siitä, miten nahkeissa tunnelmissa YK:n vuotuinen ilmastokokous Puolan Katowicessa sujuu. Odotukset kokousta kohtaan eivät ole suuret ja nyt…
Tämä syksy ja erityisesti lokakuussa ilmestynyt IPCC-raportti on merkinnyt monelle heräämistä siihen, että aikaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on jäljellä hyvin vähän: päästöt on saatava globaalisti laskuun vuosikymmenessä.
Sitä suurempi on ollut monelle tyrmistys siitä, miten nahkeissa tunnelmissa YK:n vuotuinen ilmastokokous Puolan Katowicessa sujuu. Odotukset kokousta kohtaan eivät ole suuret ja nyt eripuraa on jopa siitä, millä sanamuodoin lokakuinen IPCC:n raportti tulisi huomioida.
Maailman päästökehityksen ja ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden valossa syytä huoleen on. Onneksi on myös selviä merkkejä siitä, että jotkut asiat kehittyvät positiiviseen suuntaan ja merkittävät ratkaisut päästöjen saamiseksi laskuun ovat koko ajan lähempänä. Myös IPCC:n keskeinen viesti oli, että 1,5 asteen tavoite on edelleen mahdollista saavuttaa.
Kokosimme yhdeksän käynnissä olevaa kehityskulkua, jotka antavat syytä toiveikkuuteen.
Jo tapahtunutta:
1. Aurinko- ja tuulienergian hinnan lasku. Kymmenen vuoden aikana aurinko- ja tuulienergiasta on tullut usein edullisempaa kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotettu energia. Tälle kehitykselle ei näy loppua, sillä aurinkoenergian hinnan ennustetaan edelleen putoavan vuoteen 2020 mennessä noin 40%.
2. Kiinan ilmastopäästöt kääntyvät laskuun odotettua nopeammin. Kiinan ilmastopäästöt ovat kasvaneet 2000-luvulla hurjaa tahtia ja ovat jo nyt isommat kuin USA:n ja EU:n yhteensä. Kiinassa tehdään kuitenkin määrätietoista ilmastotyötä ja niinpä arviot vuodesta, jolloin Kiinan päästöt kääntyvät laskuun, tulevat koko ajan lähemmäksi.
3. Hiilen käyttö energiantuotannossa on muuttumassa kannattamattomaksi. Jopa 42 prosenttia maailman hiilellä käyvästä energiantuotantokapasiteetista on tappiollista ja tappiollisen tuotannon osuus jatkaa lähivuosina nopeaa kasvuaan. Tämä on erityisen tärkeää, koska pelkkä uusiutuvan energian käytön lisääminen ei auta, sen on myös korvattava hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä jotta päästöt vähenisivät.
Aurinkoenergian hinnan ennustetaan putoavan vuoteen 2020 mennessä noin 40%.
Nyt käynnissä:
4. Eläkerahastot vetäytyvät öljy-, hiili- ja kaasuyhtiöistä. Esimerkiksi New Yorkin kaupunki on vetänyt 5 miljardin dollarin arvosta eläkerahoja fossiilista energiaa tuottavista yhtiöistä. Pelkkä uusiutuvan energian läpimurto ei riitä, on oltava keinoja joilla eniten päästöjä tuottava toiminta saadaan lopetettua. Finanssimarkkinoilla on tässä ratkaiseva rooli.
5. Espanja sulkee hiilikaivoksensa. Diili reilusta siirtymästä maksaa valtiolle 250 miljoonaa euroa, mutta sillä saadaan soviteltua tuhannen työpaikan menetys. Sopimus on tärkeä esimerkki: kokonaisia tuotannon sektoreita on mahdollista sulkea valtion aktiivin toimin. Vastaavia diilejä tehdään lähivuosina monissa maissa.
6. Kaupunkien uudet tavoitteet hiilineutraaliudesta. Siinä missä valtioiden on ollut vaikea sopia edes muutamien kymmenien prosenttien päästövähennystavoitteista, on suuri joukko merkittäviä kaupunkeja asettanut tavoitteekseen saavuttaa hiilineutraalius 2030-2040-luvuilla (esim. New York ja Berliini aikovat olla hiilineutraaleja vuonna 2050, Tukholma vuonna 2040, Kööpenhamina jo 2025, Suomessa Turun tavoite on vuodessa 2029, Espoon vuodessa 2030 ja Helsingin vuodessa 2035). Hiilineutraaliudesta on tullut keskeinen kaupunkien suunnittelua ohjaava periaate. Tämä on sikäli tärkeää, että kaupunkien käsissä on merkittävä osa energiantuotantoa, liikenne- ja kaupunkisuunnittelua ja rakentamisen sääntelyä.
Hiilineutraaliudesta on tullut keskeinen kaupunkien suunnittelua ohjaava periaate.
Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kuva: Tapio Haaja / Unsplash
Lähitulevaisuuden muutoksia:
7. Rakennuskannan digitalisoituminen. Rakennusten tekninen energiatehokkuus on parantunut ja parantumassa. Mahdollisesti vielä merkittävämpi kehitysaskel on se, että digitaalisuuden avulla rakennuksia aletaan myös käyttää aiempaa huomattavasti tehokkaammin, jolloin tarve rakentaa lisää lämmitettävää, valaistavaa tilaa vähenee. Tämä on mahdollista, kun tiloista tulee aiempaa muunneltavampia ja niitä on mahdollista vuokrata lyhytaikaiseen käyttöön tarpeen mukaan.
8. Autoilun määrä on laskussa useissa länsimaissa. Nuoret hankkivat yhä harvemmin ajokortin ja monet luopuvat auton omistamisesta On helpompi siirtyä uuteen liikennejärjestelmään, kun auton ja ajamisen asema statushyödykkeenä heikkenee.
9. Kasvispohjaisesta ruokavaliosta on tulossa normi länsimaissa. Uudet lihaa korvaavat elintarvikkeet ovat sekä Suomessa (Nyhtökaura ja Härkis etunenässä) että maailmalla nousussa. Samaan aikaan suomalaiset ravitsemussuositukset kannustavat aiempaa selkeämmin lihankäytön vähentämiseen.
Header photo: Anna Jiménez Calaf
Seuraa kirjoittajaa Aleksi Neuvonen Twitterissä: @leksis. Tutustu Demos Helsingin One Planet Economy -teemaan täällä ja ole yhteydessä asiantuntijoihimme, niin kääritään yhdessä hihat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.