Erityisesti isot päästölähteet eli asuminen, liikkuminen ja syöminen muuttuvat ja syntyy tilaa uusille innovaatioille.
Sunnuntaina 2.11.2014 Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi yhteenvetoraporttinsa, jonka mukaan maailman pitää luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä vuoteen 2100 mennessä. Se on iso mullistus maailmassa, jossa 10 suurimman yrityksen listalla on yhdeksän fossilisista polttoaineista tienestinsä tekevää yritystä. Miten muutos fossiilitaloudesta vähähiiliseen maailmaan tapahtuu?
Olin eilen Ylen iltauutisissa kommentoimassa IPCC-raporttia. Sitä varten teimme Demos Helsingin 3+1 -listan, jonka avulla Suomesta tehdään vähähiilinen ja synnytetään samaan aikaan kasvua ja hyvinvointia.
1. Tulevaisuusvisiot tämän päivän valintojen lähtökohdaksi
Suomen hallitus, kaupungit ja yritykset ovat tehneet hyviä suunnitelmia siitä, miten päästöjä vähennetään vuoteen 2050 mennessä merkittävästi. Nyt tarvitaan tähän tulevaisuustietoon nojaavia lyhyen tähtäimen ratkaisuja. Koko Suomen kannalta päästöjen kääntäminen laskuun on nyt helpompaa ja halvempaa kuin 10 vuoden kuluttua. Yritysten puolestaan täytyy koko ajan skannata toimintaympäristön muutoksia: jos joku on varmaa, niin se, että päästötön tuotanto on jatkossa kilpailuetu.
2. Energiantuotanto kokonaan uusiutuville
Aurinko-, tuuli- ja bio-ratkaisut ovat kaikki tämän päivän teknologiaa, jonka hinta laskee koko ajan. Erityisesti aurinkoenergian kehitys on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana nopeaa. Nyt rakennettavat energiantuotantolaitokset ovat käytössä pisimmillään vuosisadan loppupuolle asti. Siksi Suomessa ei pidä investoida kivihiiltä tai turvetta käyttäviin laitoksiin – niistä tulee päästötöntä yhteiskuntaa kehitettäessä väistämättä huonoja ja kannattamattomia investointeja. Sen sijaan hajautuva tuotanto ja älykkäät, digitalisaation ajamat ratkaisut auttavat tekemään tuotannosta päästötöntä ja kannattavaa.
3. Uudet kuluttajapalvelut nopeasti tarjolle
Tuotannon lisäksi myös kulutus muuttuu. Erityisesti isot päästölähteet eli asuminen, liikkuminen ja syöminen muuttuvat ja syntyy tilaa uusille innovaatioille. Muutosta ajavat monet muutkin tekijät kuin päästöjen vähentäminen – ennen kaikkea meidän ihmisten muuttuvat tarpeet. Ilmastonmuutoksen ratkaisseessa maailmassa menestyvät ne yritykset, jotka tuottavat arvoa asiakkaille ilman päästöjä. Arvo voi syntyä uusilla jakamispalveluiden liiketoimintamalleilla, joilla Uber ja Airbnb nyt menestyvät, tai uusilla smart home -järjestelmillä, joista hyviä esimerkkejä ovat Googlen ostama Nest ja Nokiasta ponnistanut There. Big data, älykkäät ratkaisut ja hajautunut ja sekoittunut tuotanto ja kulutus ovat isoja drivereita kulutuksen muutokselle.
+1 Lopetetaan Kiinan ihmettely
Kiinaa pidetään usein ilmastonmuutoksen ongelmana. Ajatus on, ettei muidenkaan kannata vähentää päästöjä, jos Kiinakaan ei sitä tee. Viime vuonna Kiina investoi 56,3 miljardia dollaria uusiutuvien tuotantoon. Ernst & Youngin uusiutuvien investointi-indexissä Kiina on kärjessä, Suomi sijalla 34. Sekä suomalaisten yritysten että koko kansantalouden kannalta Suomen aseman parantaminen tuolla listalla on tärkeä tavoite. Tämä elinkeinopoliittinen asetelma on hyvä lähtökohta, jota tuetaan asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita päästöttömän Suomen kehittämiselle.
YLE:n uutisten pätkä IPCC:n yhteenvetoraportin annista Suomelle nähtävissä Areenassa 3.12.2014 saakka. Alkaa kohdasta IPCC-osio alkaa kohdasta 7:45.