Suomi sai kesäkuun alussa uuden hallituksen, jonka ohjelmaan kirjattiin maailman kunnianhimoisin ilmastotavoite: Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kokosimme kolme syytä, miksi Suomella on mahdollisuudet onnistua tavoitteen saavuttamisessa. 1900-luvun aikana rakennettu vauraus on Suomessa – niin kuin kaikkialla muuallakin – perustunut fossiilisten polttoaineiden kasvavaan käyttöön. Olemme nousseet ylös köyhyydestä ja…
Suomi sai kesäkuun alussa uuden hallituksen, jonka ohjelmaan kirjattiin maailman kunnianhimoisin ilmastotavoite: Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kokosimme kolme syytä, miksi Suomella on mahdollisuudet onnistua tavoitteen saavuttamisessa.
1900-luvun aikana rakennettu vauraus on Suomessa – niin kuin kaikkialla muuallakin – perustunut fossiilisten polttoaineiden kasvavaan käyttöön. Olemme nousseet ylös köyhyydestä ja rikastuneet yksilöinä ja kansantaloutena käyttämällä fossiilisia polttoaineita. Suuri osa talouden kasvusta on ollut tämän ansiota.
Niinpä kyse ei ole ainoastaan teknisestä ponnistuksesta. Jatkossa vauraus ja siihen liittyvä hyvinvointi pitää etsiä muualta ja luoda uusin keinoin.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun suomalainen yhteiskunta muuttuu radikaalisti. Itsenäisen Suomen historia on muutosten historiaa. Näiden yhteiskunnan muutosten avulla Suomi nousi reilussa 50 vuodessa Euroopan köyhimmistä valtioista maailman rikkaimpien kansakuntien joukkoon.
Suomi onnistui, koska ymmärrettiin, että isoja yhteiskunnallisia muutoksia ei tehdä millään yksittäisellä yhteiskunnan sektorilla tai ainoastaan eliitin toimesta. Politiikka on tärkeää, mutta pelkkä politiikka ei riitä. Markkinat luovat ratkaisuja, mutta markkinoiden ratkaisut eivät yksin muuta yhteiskuntia. Kansalaisyhteiskunta luo uusia toimintamalleja, mutta niiden täytyy kytkeytyä yhteiskunnan rakenteisiin. Yksikään yritys, toimiala, ihmisryhmä tai ministeriö ei yksin muuta yhteiskunnan suuntaa. Näitä kaikkia tarvitaan. Päästötavoitteisiin ei päästä pelkällä regulaatiolla, pelkillä uusilla tuotteilla ja palveluilla tai pelkän vapaaehtoisen käyttäytymisen muutoksen kautta.
Kunnianhimoinen ilmastotavoite on vasta ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.
Ilmastokriisiä ei myöskään ratkaista ilman täysin uudenlaista kansainvälistä yhteistyötä. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä Suomesta tuli Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaa. Suomella on vuoden 2019 loppuun erinomainen mahdollisuus vaikuttaa Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden poliittisiin agendoihin ja päätöksiin. Suomi ei ole tottunut ottamaan äänekästä johtoasemaa kansainvälisellä areenalla. Nyt onkin aika johtaa tekemällä ja se meillä osataan.
Tuuli Kaskinen vieraili 11.9. Ylen aamu-tv:ssä puhumassa, miten hiilineutraali yhteiskunta rakennetaan.
Hallituksen kunnianhimoinen ilmastotavoite on vasta ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Tavoite on hyvä, mutta merkityksetön, jos keinot puuttuvat. Tuotannon, kulutuksen ja ihmisten toiminnan muuttamiseksi tarvitsemme paljon muutakin kuin puhetta ja kirjauksia.
Yhdessä moniäänisen kumppanijoukon kanssa järjestettävä Helsinki Climate syntyi vastaamaan tähän tarpeeseen. Se on lähtölaukaus, joka tuo yhteen hiilineutraalin tulevaisuuden tekijät. Poliitikot, yritysjohtajat, tieteentekijät ja nuoret aktivistit muodostavat yhdessä uuden konsensus-Suomen, joka sitoutuu pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden toteuttamiseen.
Kokosimme kolme syytä, miksi Suomella on parhaat mahdollisuudet onnistua.
1.Kyky muuttaa yhdessä rakenteita
Edelliset sukupolvet muistetaan niiden omista yhdessä tekemisen rakenteista, kuten hyvinvointivaltiosta ja peruskoulusta. Näissä onnistuttiin, kun yhteiskunnan eri toimijat päättivät, että yhteisen tavoitteen saavuttaminen on tärkeämpää kuin oman edun vaaliminen. Konsensuksen johdosta syntyivät hyvinvointi-Suomen keskeiset symbolit. Meidän sukupolvemme täytyy rakentaa omat symbolimme. 2020-luvun tärkein hanke on sellaisen yhtälön rakentaminen, jossa tarvittavat ilmastopäätökset tehdään sosiaalisesti kestävällä tavalla. Tämän mahdollistavat rakenteet vaativat uusia yhdessä tekemisen ja sopimisen toimintamalleja.
Emme voi vaatia ihmisiä luopumaan ilmastonmuutoksen takia ilman, että tarjoamme jotain tilalle. Paras ratkaisu esimerkiksi turpeen tuotannon alasajoon voi löytyä siitä, että takaamme jokaiselle oikeuden elinikäiseen oppimiseen.
Sektorirajojen kuuluu murtua, kun yhteiskunnan perusteita ravistellaan. Helsinki Climate -tapahtumassa yli 600 ihmistä kokoontuu näyttämään yhdessä, mitkä ovat ne tarvittavat askeleet, joilla siirrymme kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa.
2. Rohkean ja reilun muutoksen hallitus
Viiden puolueen eli SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n muodostama koalitiohallitus pakottaa tekemään sellaista ilmastopolitiikkaa, joka huomioi koko yhteiskunnan. Tämä on vahvuus.
Yksi suurimpia kysymyksiä on, mitä tapahtuu alueille, joiden elinkeinorakenne on nojannut paljon päästöjä tuottaviin aloihin. Keskustan mukana olo tarkoittaa, että monet aluepoliittisesti vaikeat kysymykset joudutaan käsittelemään heti hallitustaipaleen alussa. Sen ansiosta riski päätyä esimerkiksi Ranskan tilanteeseen, jossa Macronin hallituksen politiikan synnyttämät protestit pakottivat hallituksen perääntymään ilmastotoimista, on merkittävästi pienempi.
Ilmastokriisin ratkaiseminen vaatii vaikeita ja radikaaleja tekoja, joissa on myös häviäjiä. Nykyinen hallituspohja on kansainvälisesti ainutlaatuinen reilun muutoksen koalitio, jolla on edellytykset viedä ilmastotoimet rohkeasti eteenpäin. Samalla hallituksen on jaettava uudelleen yhteiskunnallista vaurautta ja valtaa, jotta muutos on reilu.
3. Kokeilujen infrastruktuuri on rakennettu
Hiilineutraalien yhteiskuntien saavuttamiseen ei ole olemassa valmiita manuaaleja tai opaskirjoja. Kukaan ei tiedä ennalta kaikkia tarvittavia ratkaisuja. Tarvitsemme kokeiluja, jotka auttavat toteuttamaan tiekartan kohti 2035-ilmastotavoitteita.
Parhaimmillaan Suomi toimii kokeiluympäristönä, jonka kautta uudet ratkaisut ponnistavat maailmalle. Helsingin seudun kaupunkien Smart & Clean -säätiö on erinomainen esimerkki siitä, miten kestävät tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit siirtyvät piirustuspöydältä konkreettiseksi tekemiseksi.
Sama pätee myös kansallisella tasolla. Sekä edellinen että nykyinen hallitus ovat sitoutuneet kokeiluihin, joilla systemaattisesti toimeenpannaan yhteiskunnallista muutosta. Nykyisen hallituksen lupaus kokeilla arvaamisen sijaan on globaalisti ainutlaatuinen ja välttämätön edellytys onnistuneelle ilmastopolitiikalle.
Helsinki Climate -tapahtuma järjestetään Lasipalatsin Bio Rexissa 11.9.2019. Pääjärjestäjät ovat Demos Helsinki, Greenpeace Suomi ja Ilmastoveivi2019-kampanja. Tapahtuman tukijoina ja kumppaneina ovat Sitra, Helsingin kaupunki, Smart & Clean -säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Wärtsilä sekä Gofore. Seuraa Twitterissä @helsinkiclimate.