Työn tulevaisuuteen liittyvästä keskustelusta on toistaiseksi puuttunut ratkaisukeskeisyys. Me-säätiö ja ajatushautomo Demos Helsinki aloittavat kumppanuuden, jonka tavoitteena on kehittää ja kokeilla käytännön ratkaisuja työelämän murroksen synnyttämiin haasteisiin. Demos Helsingin tiloissa järjestetyn keskustelutilaisuuden keskeinen havainto oli, että työn tulevaisuutta ei kannata liiaksi suunnitella, vaan aktiivisesti rakentaa rohkeasti kokeilemalla, olemassa olevaa dataa…
Työn tulevaisuuteen liittyvästä keskustelusta on toistaiseksi puuttunut ratkaisukeskeisyys. Me-säätiö ja ajatushautomo Demos Helsinki aloittavat kumppanuuden, jonka tavoitteena on kehittää ja kokeilla käytännön ratkaisuja työelämän murroksen synnyttämiin haasteisiin. Demos Helsingin tiloissa järjestetyn keskustelutilaisuuden keskeinen havainto oli, että työn tulevaisuutta ei kannata liiaksi suunnitella, vaan aktiivisesti rakentaa rohkeasti kokeilemalla, olemassa olevaa dataa hyödyntämällä ja järjestelmällisesti oppimalla.
Työn tulevaisuuteen liittyvä keskustelu on viime vuosina käynyt kiivaana.
McKinsey (2017) on todennut jopa 50% työpaikoista olevan korvattavissa nykyteknologian keinoin. World Economic Forum (2016) arvioi työpaikkoja katoavan määrällisesti selvästi eniten toimisto- ja hallintotyöstä. Siinä missä työnkuvia poistuu tietyiltä sektoreilta, kasvaa samalla tarve uusille osaajille ja toimijoille. Kotimaiset tilastot osoittavat, että esimerkiksi terveydenhuollon ja palvelualojen asiantuntijatehtävät tulevat lisääntymään.
Hereillä on syytä olla: aiemman teollisen vallankumouksen aikana nähtiin tuottavuuden räjähdysmäinen kasvu, josta seuranneen vaurauden nousu ei jakautunut ihmisille oikeudenmukaisesti. Ei yhden tai edes kahden sukupolven aikana. Nyt meillä ei ole varaa antaa yhdenkään sukupolven pudota kyydistä.
Demos Helsingin tiloissa järjestettyyn paneelikeskusteluun osallistuivat vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, opetushallituksen ennakointiyksikön päällikkö Kari Nyyssölä, Lukiolaisten liiton pääsihteeri Saara Hyrkkö ja SOK:n työhyvinvointijohtaja Sanna-Mari Myllynen.
Työmarkkinoiden lähitulevaisuuden suuntia voidaan mallintaa datan avulla. Me-säätiön kehittämä, käyttäjäystävällinen Ammatit-työkalu visualisoi dataa muun muassa työllistymistrendeistä ja työelämän taitovaatimuksista. Työelämän muutos ei ole tapahtumassa yhdessä yössä, mutta liikehdintää on jatkuvasti. Työkalun avulla voidaan muun muassa havaita, että tulevaisuuden työelämässä korostuvat vuorovaikutustaidot ja matemaattiset taidot. Se näyttää myös, ettei työn murros etene kaikilla aloilla samaan tahtiin. Lääkärin, poliisin ja palomiehen ammateissa pysytään usein edelleen koko ura.
“Yhteiskunnan kehitys on nyt huomattavasti nopeampaa, mikä vaatii meiltä mukautumiskykyä. Niinpä tulevaisuuden työelämän kannalta on tärkeää kysyä, miten yhteiskunta pystyy järjestelmällisesti tukemaan ihmisten motivaation ja itseluottamuksen kehittymistä”, totesi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.
Vaikka datan avulla voidaan luoda ennusteita, liittyy työn tulevaisuuteen silti paljon epävarmuutta. Niinpä uudenlaista työn mallia ei kannata suunnitella tyhjästä, vaan rakentaa tulevaisuutta systemaattisesti kokeilemalla ja dataa hyödyntämällä.
Työn murroksen aiheuttamiin haasteisiin liittyviä ratkaisuja on jo kehitteillä
Me Säätiön kehittämä Noodi (Lähde: www.noodi.me ) on esimerkki ratkaisusta, joka pyrkii vastaamaan työn murroksen haasteisiin. Noodin avulla nuori voi suunnistaa kohti unelma-ammattiaan ja löytää vastauksia kuuluisaan kysymykseen: mikä musta tulee isona?
Noodi ei ole työkalu vain tulevaisuuden suunnitteluun, vaan myös tulevaisuudesta inspiroitumiseen. Työkalu näyttää rekisteridataan pohjautuen, minkälaiset valinnat koulutuspoluilla johtavat todennäköisimmin toivottuihin suuntiin. Mikä parasta, Noodi elää ajassa kiinni: se ennustaa myös, miten työelämä muuttuu. Sovellus on 11.4. alkaen kaikille avoimesti käytettävissä. Noodi-sovellusta testataan tällä hetkellä ohjaamoissa ja oppilaitoksissa.
Keskustelu osoitti, että työn tulevaisuuteen liittyviä ratkaisuja on jo kehitteillä monilla yhteiskunnan osa-alueilla. Tilaisuudessa niistä esiteltiin esimerkiksi ehkä 2000-luvun merkittävin koulutusuudistus Amisreformi sekä S-ryhmän Nuori mieli työssä-ohjelma, joka keskittyy nuorten työntekijöiden työelämäodotuksiin ja -taitoihin.
Systemaattisilla kokeiluilla kohti uuden työn mallia
Koska työn tulevaisuuteen ei ole valmista polkua, se pitää tehdä.
Viime vuosina Suomesta on rakennettu kansainvälisesti ensiluokkaista areenaa yhteiskunnallisille kokeiluille (ks. esim OECD 2017, p. 79-92), ja kokeilut on nostettu kärkihankkeen asemaan hallitusohjelmassa. Ministeriöt toteuttavat parhaillaan lähes 30 strategista kokeilua – joukossa muun muassa perustulokokeilu.
Pohjimmiltaan kyse on siis siitä, että kokeilumenetelmiä opitaan hyödyntämään yhteiskunnan kehittämisessä.
Demos Helsingin ja Me-säätiön yhteistyö tulee olemaan kokeilutyötä. Me-Säätiön erityisosaamista ovat vahva datavetoisuus sekä käyttäjälähtöisen digitaalisen kehittämisen taidot. Demos Helsinki tuo yhtälöön kokemuksensa pitkän aikavälin tulevaisuusajattelusta sekä yhteiskunnallisista kokeiluista. Tulevina kuukausina Me-säätiön kehittämää Noodi-sovellusta sekä tiedolla johtamisen työkalujen toimivuutta testataan eri puolilla Suomea erilaisissa kokeiluissa.
Mikko Annala, Demos Helsinki & Jussi Pyykkönen, Me Säätiö