Suomalainen perustulokokeilu voi johtaa aikakautemme suurimpaan yhteiskunnalliseen muutokseen

Suomessa ollaan käynnistämässä kokeilua, jossa satunnaisesti valittu työttömyystukea saava 20003000 kansalaisen ryhmä alkaa saada kuukausittaista 560 euron perustuloa. Tämä perustulo tulee korvaamaan heidän nykyiset etunsa. Summa vastaa nykyisen suomalaisen sosiaaliturvan vähimmäistasoa. Vuonna 2017-2018 toteutettava pilottitutkimus pyrkii arvioimaan, voiko perustulo auttaa vähentämään köyhyyttä, syrjäytymistä ja byrokratiaa sekä kasvattaa työllisyysastetta.

Eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu 25. lokakuuta hallituksen elokuussa esittelemästä lakiehdotuksesta perustulokokeilua varten. Alun perin perustulokokeilun soveltamisala oli kaavailtu huomattavasti kunnianhimoisemmaksi. Monet asiantuntijat ovat kritisoineet hallituksen kokeilua otannan pienen koon ja suppean koeasetelman johdosta, sillä kokeilu tullaan suorittamaan vain yhtä hypoteesia tarkastellen. Tämä merkitsee sitä, että kokeilu voi tuoda oivalluksia ainoastaan yhteen kysymykseen: kannustaako sosiaaliturvan kannustinloukkujen purkaminen työttömiä palaamaan työelämään, vai ei?

Maailman suurin kansallinen perustulokokeilu edustaa kuitenkin merkittävää harppausta kohti kokeellista hallintoa; muutosta, jolle on annettu suuri painoarvo nykyisessä hallitusohjelmassa. Lisäksi suomalainen kokeilu luo tulevaisuuden hahmotelman universaalille perustulolle ja sen tuloksia tullaan seuraamaan hallitusten toimesta maailmanlaajuisesti. Perustulokokeilu voi siten johtaa aikakautemme suurimpaan yhteiskunnalliseen muutokseen.

On muutamia tärkeitä asioita, jotka jokaisen tulisi ymmärtää suomalaisesta perustulokokeilusta:

  1. Perustulo olisi toistaiseksi vuosisatamme kattavin poliittinen uudistus.
Kokeilullisen kulttuurin hedelmiä: liikennelain innovatiivisen tulkinnan myötä Suomen laki ei velvoita kuljettajaa olemaan kulkuneuvon sisällä. Näin ollen ilman kuljettajaa toimivia kulkuneuvoja voidaan testata aidossa kaupunkiympäristössä.
Kokeilullisen kulttuurin hedelmiä: liikennelain innovatiivisen tulkinnan myötä Suomen laki ei velvoita kuljettajaa olemaan kulkuneuvon sisällä. Näin ollen ilman kuljettajaa toimivia kulkuneuvoja voidaan testata aidossa kaupunkiympäristössä.

Näköpiirissä ei ole toista uudistusta, joka voisi a) mahdollisesti vaikuttaa suurimpaan osaan kansalaisista missä tahansa valtiossa b) olla yhtä merkittävä yhtä monissa maissa kuin perustulo on tänä päivänä. Katsotaan esimerkiksi kansainvälistä kiinnostusta, jota suomalainen perustulokokeilu on saanut osakseen. Kuinka vain viiden miljoonan asukkaan maassa tehtävä kokeilu on herättänyt näin paljon huomiota? Luultavasti siksi, että perustulo näyttää vastaavan haasteisiin, jotka koskettavat kaikkia yhteiskuntia yli rajojen.

Tällä hetkellä perustulosta keskustellaan vakavissaan Suomen lisäksi Sveitsissä, jossa perustuloäänestys hylättiin kansanäänestyksellä kesäkuussa 2016. Amerikkalainen startup-kiihdyttämö Y Combinator on myös ilmoittanut toteuttavansa perustuloa koskevan pilottikokeilun Oaklandissa, Kaliforniassa. Lisäksi perustulokokeilun on määrä alkaa myös Utrecthissa, Alankomaissa, tammikuussa 2017.

  1. Virallisesti Suomen perustulokokeiluun viitataan hyvinvointimallin asteittaisena uudistuksena, ei alkuunpanijana täydelliselle paradigman muutokselle

Tällä hetkellä Suomen kansalaiset ovat oikeutettuja vähimmäistason sosiaaliturvaan, joka vastaa samaa määrää kuin ehdotettu perustulo (560 euroa kuukaudessa). Virallisissa lausunnoissa perustulokokeilun on sanottu karsivan byrokratiaa, murtavan kannustinloukkuja ja vähentävän köyhyyttä yhteiskunnassa. Hallituksen asiakirjat eivät kuitenkaan mainitse työn ja tulojen rakenteellisia muutoksia, eivätkä myöskään kommentoi uhkaavaa teknologian aiheuttamaa työttömyyttä. Näin ollen suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä perustulo nähdään lähinnä täydentävänä elementtinä. Muissa maissa perustulo on visioitu ratkaisuna nousevalle eriarvoisuudelle, joka on kärjistynyt robotiikan lisääntymisen ja rutiinityön automatisoitumisen myötä. Suomen kärkipoliitikot eivät ole kuitenkaan syvällisesti keskustelleet nimenomaisesti näistä yhteyksistä.

  1. Perustulokokeilu on osa suurempaa poliittisen päätöksenteon muutosta

Viimeisten kahden vuoden aikana Suomi on kartoittanut mahdollisuuksia uudistaa poliittista päätöksentekoa. Forbesin mukaan ”Suomi on ollut valtioneuvoston kanslian avulla suunnittelemassa uraauurtavaa yleisen mielipiteen mallia, jossa kansalaiset syventyvät ongelmiin, suunnittelevat ja testaavat ratkaisuja sekä lopulta toteuttavat parhaat vaihtoehdot.” Tämä uudenlainen päätöksenteon malli on tullut tunnetuksi termein politiikan ”yhteissuunnittelu” tai ”yhteiskehittäminen”. Lyhyesti sanottuna termit viittaavat olennaisten sidosryhmien ja kansalaisten sitouttamiseen päätöksentekoprosesseihin niiden alkuvaiheista lähtien. Kuten tässä Demos Helsingin päätöksenteon mallia esittelevässä artikkelissa on tarkemmin kuvailtu, ihmiskeskeisempi ja kokeellisempi valtiollinen ohjaus voi edistää luottamusta tehden politiikasta tehokkaampaa, käyttäjäystävällisempää ja kohdennetumpaa.  

Robotiikan ja automatisoinnin räjähdysmäisen kasvun arvioidaan ottavan haltuun erilaisia työtehtäviä jo lyhyelläkin aikavälillä, mikä johtaa mittaviin työn rakenteellisiin muutoksiin.
Robotiikan ja automatisoinnin räjähdysmäisen kasvun arvioidaan ottavan haltuun erilaisia työtehtäviä jo lyhyelläkin aikavälillä, mikä johtaa mittaviin työn rakenteellisiin muutoksiin.

Perustulokokeilu tasoittaa tietä noin 20 muulle laajamittaiselle kokeilulle Suomessa. Osa kokeiluista on jo käynnistetty ja loput tullaan käynnistämään tulevien kuukausien aikana eri ministeriöiden toimesta. Perustulokokeilun valmistelun myötä suomalaiset ovat havainneet kourallisen lainsäädännöllisiä ongelmia, joihin on puututtava tulevien kokeiluiden edistämiseksi. Kokeellinen kulttuuri on yleisesti kannustanut virkamiehiä suhtautumaan sallivammin lainsäädäntöihin ja on näin mahdollistanut innovatiivisten kokeilujen jatkumon (kuten havainnollistettu tässä tapauksessa, jossa liikennelain uudelleentulkinta mahdollisti Suomen nousun ensimmäiseksi maaksi, jossa testataan ajoneuvoja ilman kuljettajaa oikeassa liikenneympäristössä). Lisäksi, näin mittavan kokeilun valmistelu on velvoittanut maan käynnistämään keskustelua ja ratkaisemaan tärkeitä kysymyksiä etiikkaan ja kokeilukäytäntöihin liittyen. Nämä asiat luovat vankkaa perustaa uudenaikaisen hallintojärjestelmän luomiselle Suomessa.

 

Aleksi Neuvonen, Mikko Annala, Jaakko Kuosmanen
Demos Helsinki

Demos Helsinki on kirjoittanut laajalti perustulosta ja useat kansainväliset mediat ovat konsultoineet yhdistyksen asiantuntijoita artikkeleita varten (The Guardian, Forbes, Business Insider, Futurism). Demos Helsingin viime vuonna valmistunut Design for Government -raportti ehdotti uutta, nopeasti käyttöönotettavaa mallia, joka sisällyttää kokeilut ja käyttäytymistieteelliset lähestymistavat politiikan suunnitteluun Suomessa. Raportti on luettavissa täällä.