Onko pienituloisuus yhteydessä mielialalääkityksen yleisyyteen tai poismuuttoon? Miten kotikuntasi huoltosuhde kehittyi tultaessa lamavuosista tähän päivään? Näiden ja lukuisten muiden yhteiskunnallisten kysymysten tilastollinen tarkastelu on yhä useampien ulottuvilla. Louhos rakensi aluekohtaiseen talous-, hyvinvointi-, työelämä- ja väestödataan pohjautuvan visuaalisen työkalun, jolla yhteiskuntatieteellisten hypoteesien tarkastelu on vaivatonta ja palkitsevaa. Tämä Alueellinen hyvinvointi -työkalu valittiin Apps4Finland -kilpailun Hahmota-sarjan finaaliin, joka ratkeaa tänään tiistaina 3.12.
Vuosi sitten syksyllä törmäsin äärimmäisen mielenkiintoiseen kuvaan. Siinä eduskunta oli ryhmitelty sen mukaan, mitä sanoja kansanedustajat olivat käyttäneet eniten täysistunnoissa. Oli työn painottajia, ympäristöstä kiinnostuneita ja turvallisuuden korostajia. Puoluekartta revittiin palasiksi, temaattinen eduskunta esittäytyi.
Kenellekään ei ole uutta, että maailma on yhteiskunnallista dataa pullollaan. Tilastotieteilijät ovat tuottaneet raporttejaan vuosikymmeniä. Vaikka myös osa raakadatasta on jo tovin ollut yleisesti avoimena, sen hyödyntäjäjoukko on kapea: ne, jotka osaavat ja ehtivät analysoida. ”Nyt juuri tähän on tulossa muutos”, sanoo myös temaattisen eduskunnan visualisoinut Louhos-yhteisön perustaja Juuso Parkkinen.
Kesän aikana Parkkinen ja toinen Louhoksen perustaja Leo Lahti rakensivat vuorovaikutteisen työkalun, joka hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanetin avointa dataa. Sotkanetissä saatavilla on laaja kirjo aluekohtaisia talous-, hyvinvointi-, työelämä- ja väestömuuttujia. ”Avointen menetelmäkirjastojen käytöstä on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi bioinformatiikassa. Nyt datan avautuminen useilla yhteiskunnallisten tieteiden aloilla luo mielenkiintoisia uusia sovellusmahdollisuuksia”, Parkkinen toteaa.
Työkalu on nyt julkaistu avoimena. Datasetti ei ole vielä virheetön, mutta eri muuttujia vertailemalla ja vuosittaista ja paikkakunnallista kehitystä seuraamalla on mahdollista päästä kiinni sellaisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotka usein jäävät piiloon. Koodit datan käsittelyyn ja visualisoinnin tekemiseen löytyvät Githubista. Jos pitää Hans Roslingin tavasta käsitellä dataa ja tietoa, tähän saattaa rakastua.
Mitä pitäisi tehdä paremmin, jotta avoin data saadaan todella käyttöön? Ainakin tarvitaan enemmän yhteistyötä – kanssakäymistä dataosaajien ja yhteiskuntatieteilijöiden välillä. ”Yhteistyö demoslaisten kanssa on mahdollistanut uudenlaisen vuoropuhelun yhteiskuntatieteilijöiden ja dataosaajien välillä”, Parkkinen sanoo. Yhteiskunnan kannalta relevantit kysymykset yhdistettynä avoimeen dataan ja siihen soveltuviin avoimiin käsittely- ja visualisointityökaluihin tarjoavatkin huikeita mahdollisuuksia uudenlaiselle läpinäkyvälle tutkimukselle ja sitä kautta ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta.
Louhos-hankkeen tarkoituksena on ollut tuottaa avointa koodia avoimen datan käsittelyyn ja analysointiin. Louhoksen kehittämä sorvi-kirjasto voitti vuoden 2011 Apps4Finland-kilpailussa Datan avaus -sarjan, ja nyt Louhos on kokoamassa voimia kansainväliseen rOpenGov-hankkeeseen. ”Tarkoitus on tuoda yhteen vastaavia avoimen datan laskentakirjastoja eri maanosista ja tuottaa uusia välineitä laskennallisen yhteiskuntatieteen tarpeisiin.”
Notkeakäyttöisille ja avoimille visualisointivälineille on kysyntää myös siksi, että kiristyneessä taloustilanteessa yhteiskunnalliselle tutkimukselle on vaarana suunnata vähemmän varoja. Jos avoimen datan hyötykäyttö ei yleisty, vaarana on, että yhteiskuntien muutoksista tiedetään tulevaisuudessa vähemmän. Hyötykäyttöä ei takaa pelkkä datan avaaminen eikä vielä sovellusten rakentaminenkaan. Hyvässä sovelluksessa on muuttujat, jotka ovat nykyisen ja tulevaisuuden yhteiskunnan tarkastelussa keskeisiä. Niinpä työkaluja ja sovelluksia kehittämään tarvitaan kasvavissa määrin sekä tilasto- ja ohjelmisto-osaajia että yhteiskuntatieteilijöitä.
Kiinnostuitko datan visualisoinnista? Ota yhteyttä!
juuso.parkkinen@iki.fi
leo.lahti@iki.fi
juha.leppanen@demoshelsinki.fi