Suomalainen yhteiskunta on hämmennyksen tilassa ja hämmennyksen keskeisenä kohteena on tulevaisuus. Hämmennykselle ei ole yksittäistä, ohimenevää syytä. Sen sijaan on perusteltua sanoa, että moni asia on yhteiskunnassa nyt suuremmassa muutoksessa kuin koskaan viimeisen sukupolven-kahden aikana: Digitalisaatio ja globalisaatio muuttavat elinkeinoja ja työtä. Yksilöllistyminen ja kulttuurin pirstaloituminen muokkaavat ihmisten suhdetta instituutioihin ja vertaisuuteen. Valtava ilmastonmuutoksen uhka pakottaa muuttamaan nopeassa tahdissa vallitsevia tapoja asua, liikkua, tuottaa energia ja kuluttaa.
Suurten ja monimuotoisten muutosten hallinnassa totutut päätöksenteon välineet toimivat jatkuvasti yhä heikommin. Ilmastonmuutosta on käytännössä mahdotonta pysäyttää pelkästään lakeja säätämällä. Työllisyyttä on lopulta vaikea vahvistaa ainoastaan verotusta säätämällä. Elintapasairauksien tai syrjäytymisen hoitoon keskittyneet sote-palvelut eivät vielä tue täysimääräisesti näiden ongelmien ennaltaehkäisyä.
Keskustelu yhteiskunnallisista visioista on ollut melko vähäistä viime vuosikymmeninä. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on antanut viitekehyksen, jonka alla keskustelu ja politiikka ovat keskittyneet keinoihin (kuten julkisen palvelujärjestelmän ja talouspolitiikan yksityiskohtiin) sekä viime vuosina yhä enemmän tulipalojen (kuten talouskriisien) sammutteluun. Sieltä täältä on aivan viime aikoina alkanut kuulua toiveita yhteiselle visiolle. Näissä puheissa visio on uudenlainen hallinnan väline, joka luo ihmisille yhteistä jäsennystä käynnissä olevasta muutoksesta ja sen keskellä tärkeistä arvoista.
On luultavaa, että mikään yhteiskunnallinen visio ei pysty tällaisia odotuksia täyttämään. Suomella ja monilla muilla yhteiskunnilla on takanaan kansallisvaltion ja vahvan yhtenäiskulttuurin painolasti, jossa johtavat poliittiset ajattelijat synnyttivät näkyjä seuraavan vuosikymmenen sosiaalipolitiikasta tai vientiteollisuuden vauhdittamasta vaurastumisesta. On epärealistista ajatella, että vastaavanlainen norsunluutornista kirjoitettu visio tavoittaisi ihmiset ja loisi pohjaa konsensukselle samalla tapaa kuin joskus 1900-luvulla. Olemme siirtyneet toisenlaiseen aikaan, jossa poliittisten auktoriteettien viestit eivät saa enää yhtä suurta tilaa kuin ennen eivätkä niiden käynnistämät uudistukset kosketa ihmisiä yhtä laajasti. Ihmisistä on tullut aiempaa vahvemmin yksilöitä ja ihmisten omista voimavaroista keskeinen muutosvoima.
Millainen olisi sitten tähän aikaan sopiva yhteiskunnallinen visio?
Sitra ja Demos Helsinki ovat käynnistäneet kumppanuuden, joka tähtää laajenevaan keskusteluun suomalaisen yhteiskunnan visiosta. Visio rakentuu pohjoismaisen hyvinvointimallin arvopohjalle, jossa korostuvat kaikkien ihmisten laaja osallisuus, korkea luottamus ja oikeudenmukaisuus. Näiden arvolähtökohtien toteuttamisessa on huomioitava 2010-luvun ymmärrys hyvinvoinnista, joka on terveyden ja toimeentulon lisäksi ihmisten kokemusta omasta hyvinvoinnista, arvostuksesta ja elämän merkityksellisyydestä. Tulevaisuudessa hyvinvoinnin vahvistamisen on tapahduttava ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen asettamissa materiaalisissa rajoissa.
Tulevaisuuden hyvinvointimallin sosiaaliset, ekologiset ja taloudelliset uudistustarpeet sekä reunaehdot on todettu lukuisissa raporteissa viimeisen vuosikymmenen aikana. Niitä ei ole onnistuttu kuitenkaan muotoilemaan sellaiseen muotoon, joka olisi yhdistänyt ihmisiä näkemään yhteiskuntamme tulevaisuudessa riittävästi yhteisiä ja jaettuja mahdollisuuksia. On selvää, että ympäröivässä maailmassa tapahtuvat muutokset näyttäytyvät eri ihmisille hyvin erilaisina. Yhtä selvää on, että muutokset myös kohtelevat ihmisiä eri tavoin. Jotta muutokseen pystytään yhdessä varautumaan, vaikuttamaan ja sopeutumaan, on rakennettava dialogia, jossa erilaiset kokemukset kohtaavat ja niistä voi syntyä jaettua näkemystä.
Sitran ja Demos Helsingin nyt käynnistämä visiotyö on luonteeltaan dialoginen. Dialogia käydään paitsi kahden tulevaisuustalon, Sitran ja Demoksen, kuin myös kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien välillä. Työskentelyllä tunnistetaan yhteneviä kehityskulkuja ja uusia ratkaisuja eri maiden ja alueiden välillä. Samalla peilataan pohjoismaisen mallin vahvuuksia suhteessa käynnissä oleviin muutoksiin.
Tämän rinnalla kutsutaan koolle monipuolisesti suomalaisia rakentamaan yhteistä jäsennystä ja tulkintaa keskeisistä tulevaisuusilmiöistä ja yhteiskunnamme päämääristä. Tämä tulevaisuusdialogi toteutetaan alkuvuodesta 2017 eri puolella Suomea.
Sitran ja Demos Helsingin strateginen kumppanuus
Sitra ja Demos Helsinki ovat Suomen keskeisimpiä tulevaisuustoimijoita. Organisaatiota yhdistää toiveikas mutta vastuullinen näkemys tulevaisuuteen. Kumppanuus on ollut läheistä jo yli kymmenen vuoden ajan. Näkyvimpänä strategisena yhteisponnistuksena on ollut vuosina 2008-2012 toteutettu Peloton-ohjelma, jossa sadat eri alojen ammattilaiset ja yrittäjät kehittivät kuluttajien resurssiviisaita elämäntaparatkaisuja tukevia palveluita. Ohjelman toimintamalleja on hyödynnetty sittemmin laajasti monien suomalaisten kuntien ja yritysten kehitystyössä ja sitä on arvioitu monissa akateemisissa julkaisuissa.
Sitra on rakentanut visiota kestävästä hyvinvoinnista vuodesta 2010 saakka. Vuosina 2013 ja 2014 julkaistuissa raporteissa on kuvailtu kestävän hyvinvoinnin periaatteita ja keinoja, joilla suomalainen yhteiskunta voisi siirtyä kestävään hyvinvointiin. Sitra on jatkanut tätä työtä keräämällä esimerkkejä kestävän hyvinvoinnin ratkaisuissa Uusi juoni -sivustolle. Kestävän hyvinvoinnin visio ja periaatteet ohjaavat strategisella tasolla Sitran toimintaa. Nyt käynnistyvä työ tuottaa päivityksen visioon ja antaa näin suuntalinjoja Sitran tulevien vuosien toiminnalle.
Toteutettavalla strategisella kumppanuudella nostetaan kestävän hyvinvoinnin vision painoarvoa uudelle tasolle sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi hyödynnetään Demos Helsingin aihetta käsitteleviä aiempia töitä ja menetelmällistä osaamista. Tuloksena syntyy kansainvälisesti merkittävä sisällöllinen sekä menetelmällinen avaus pohjoismaisen mallin uudistamiseen.
Työskentely tarkoittaa myös vahvaa Demos Helsingin ja Sitran tiimien yhteistyötä. Demos Helsingin toinen perustaja Aleksi Neuvonen työskentelee prosessin aikana Sitran tutkimus- ja ennakointitoiminnoissa. Tämän ajan yksi tärkeimpiä muutoksia on se, että organisaatioiden rajat madaltuvat ja työskentely muuttuu verkostomaiseksi. Käytännössä toteutettava kumppanuus konkretisoi juuri tätä: laitetaan tarvittaessa toisiaan täydentävät tiimit yhteen, kun sille on tarvetta.
Työskentely jatkuu vuoden 2017 loppuun asti, jolloin julkaistaan päivitetty kestävän hyvinvoinnin visio. Demos Helsinki voitti loppuvuodesta 2015 järjestetyn puitekilpailutuksen, jonka osana työskentely toteutetaan.
Kirjoitus on julkaistu myös Sitran nettisivuilla ja sen ovat kirjoittaneet Demos Helsingin Aleksi Neuvonen ja Sitran Paula Laine.